Nilkutusta, valitusta ja hissin huoltoa
Yeap, entäs jos vain sattuu olemaan useampi huono päivä? Penikan tai säärilihaksen (kai sääressäkin on lihas?) kipuilu on pahentunut vain entisestään ja juoksuohjelmassa pysyminen tuottaa muutakin kuin päänvaivaa.
Aiemmin olen ollut täysin varma, että säärissäni tuntuva kipu on johtunut penikoista. Mitä lie kyseinen sana tarkalleen ottaen tarkoittaa, se ei googlen ja hyvän muistini (joka on lyhyt...) ansiosta ole pysynyt mielessäni. Kuitenkin viime vuoden loppukeväästä ja kesästä asti olen saanut paljon juostessani säären ja etenkin sen sivuosat erittäin kipeäksi. Kipu on ollut lenkin aikana samankaltainen kuin kolauttaisi esimerkiksi kyynärpään johonkin ja se osuisi hermoon. Eli kipu muistuttaa hyvin paljon tuota "hermoon osumista" ja mielestäni se on ollut pahimmillaan päkijän noustessa maasta.
Koska monet hokivat kyseisen kivun olevan penikkatautia/johtuvan penikoista niin olen sen siihen paikallistanut. Ensin minulla oli vasemman jalkapohjan kanssa ongelmaa (älkää kysykö, en itsekään tiedä - se stoori oli oma lukunsa) ja nyt viime viikkoina vasemman säären sivu on oireillut jälleen. Kylmävoidetta olen lätrännyt jalkaan jatkuvasti ja aina kun on ollut mahdollista, olen pitänyt jalassa kompressiosäärystimiä (jotka ovat muuten huiput!). Kipu kuitenkin vain pahentui "pidempien" lenkkien jatkuessa, kunnes löysin vanhemmillani käydessä Voltarenin. Kyseinen voide auttoi (äidin hieronnan ohella) jalkavaivaani ja tiistaina pystyin juoksemaan vähemmällä nilkutuksella jälleen yli kahdeksan kilometriä. Kipu on nyt tosin siirtynyt ylemmäs polveen, joten sen vointia mielenkiinnolla seuraten... Eikös se niin mene, että "urheilija ei tervettä päivää näe" ja "tekevälle sattuu" vai miten on?
Yllämainitsemani (lue: valittamani) vaivat riemastuivat palatessani rakkaasta Betonilandiasta ja päästessäni "muuttokuormani" kanssa rappukäytävään. Asun kerrostalomme neljännessä kerroksessa ja huomasin hissin olevan rikki. Yleensä pidän kyllä portaidenkin käytöstä, mutta suuremman tavaralastin kanssa olen aina kääntynyt hissin puoleen.
Toisaalta, tarkemmin ajateltuna en ole yllättynyt, että oletettavasti joku naapurin fiksu munapää on saanut jo hissinkin rikki (ei, vanha hissihän ei voi itsekseen vain hajota). Onnistuin jotakuinkin ajattelemaan "kamelina leikkimisen" treeninä, mutta päivän mittaan ja polvikivun pahetessa hymy kyllä hyytyi.
Ehkä talomme hissin huollolla oli näin kaiken kehityksestä stressaamisen keskellä syvempiäkin ulottuvuuksia: hissin huoltohan voi olla juuri sitä kirjaimellista ja konkreettista tai sitten on sitä niin sanottua "hissin huoltoa", jotta mieli pysyy kirkkaana ja jotta se kuuluisa hissi kulkisi ylös asti...
-Riikka
Kommentit
Lähetä kommentti