Itsensä hyväksyminen

"Let go of who you think you need to be and just be who you actually are."

Jos ajassa voisi matkustaa niin tällä hetkellä toivoisin, että minulla olisi kolme menopaluu-lippua. Kävisin juttelemassa pappani kanssa, jota en koskaan tavannut. Tutustuisin häneen ja kuuntelisin mielenkiinnolla ja suurin silmin, millaista hänen ajassaan oli elää. Hänelle minulla olisi niin paljon kysymyksiä elämästä.

Toisen lipun käyttäisin siihen, että näkisin mummini vielä kerran. Halaisin häntä tiukasti ja kertoisin, kuinka paljon häntä rakastan ja että olen äärettömän kiitollinen, kun hän on ollut elämässäni niin suuressa roolissa ja on suurin esikuvani päättäväisine luonteineen.

Viimeisellä, mutta ei vähäisimmällä, menopaluulla vierailisin teini-ikäisen itseni luona. Katsoisin itseäni silmiin ja kertoisin, että kaikki vielä helpottaa - se viha helpottaa vielä jonain päivänä. Viha itseäni ja muuta maailmaa kohtaan, joka tuohon aikaan oli ujuttautunut mieleeni kuin vieras loinen. Kertoisin, että minä rakastan häntä. Itseni ja jääräpäisyyteni tuntien olisin varmaan vain periaatteesta ollut uskomatta, vaikka itse sitä kuinka olisin nuorelle itselleni jankuttanut.

"Don't let me get me. I'm my own worst enemy, it's bad when you annoy yourself."

Se on oikeasti todella rankkaa, jos ei pidä itsestä. Muistan sen valitettavan hyvin. Etenkin teini-ikäisenä, kun identiteetti on muutosvaiheessa ja muokkaantuu, muiden sanat voi upota hyvinkin syvälle uudelleenrakentuvaan minuuteen. Näin itselläni kävi, kuten olen aiemminkin maininnut. Kun muut eivät viihtyneet minun seurassani ja antoivat rajua palautetta ulkonäöstä, niin sitä alkoi itsekin uskoa, että on syvältä perseestä ja sen näköinenkin.

Kun minuus on rikki, läheisiä ihmisiä tarvitaan. Ihmiset ovat omalta osaltaan peilejä - heidän näkemyksensä raportoi itsellekin "millainen minä olen" ja näin vaikuttaa minäkuvaan. Minäkuvan näen rakentuvan omista tuntemuksista, muiden palautteesta (sanattomasta ja sanallisesta) ja ihanneminäkuvasta. Todellinen minäkuva on varmaan jotain tältä väliltä, mutta eniten jokaisen elämässä painaa ja vaikuttaa se, millaisena itse itsensä näkee.

Näin ollen läheisten ihmisten seura auttaa saamaan kiinni siitä, kuinka tärkeänä edes yksikin sinut näkee. Se raottaa synkkyyden verhon alta valoa rikkinäiseen minään. Usein tulee itsekin todettua läheisilleni, että voi, kun oikeasti näkisit itsesi minun silmin. Olet niin arvokas, ainutlaatuinen ja sinussa on niin paljon hyvää. Enkä minä todellakaan vietä paljon aikaani kenenkään seurassa, jonka seurasta en nauti kuin laiskiainen puussa roikkumisesta.

Rikkinäistä, itseään vihaavaa minää täytyy korjata myös itse. Täytyy valita yrittää. Pelkkä yrittäminenkin on jo askel - näet jotakin, joka on korjaamisen arvoinen. Itseltä vihan pyyhkiminen alkoi muiden rakkaudesta ja välittämisestä - olen onnekas, että minulla on aina ollut avoimesti välittämisen näyttäviä ihmisiä elämässäni. "Nuo muut näkevät minussa jotakin, minkä vuoksi he minua rakastavat." Vaikka pahimpina aikoina perheenkin välittämisen koki niin, että sehän on heidän "pakko". Vaikka asia ei todellakaan tässä maailmassa valitettavasti ole niin, vaan itse olen tosiaan ollut tässä suhteessa todella onnekas.

2008 ja 2015

Aloin pikkuhiljaa etsiä omasta ulkonäöstä pidettäviä asioita ja en ole varma, olenko sitä ennen kirjoittanut, mutta itselläni tuo lähti niinkin pienestä kuin silmäripset. Pienestä siemenestä voi kasvaa kaunis kukka tai suuri puu. Niin myös itsensä hyväksyminen ja rakastaminen lähtee pienistä asioista. Se rakkaus kasvaa, mitä paremmin itsesi tunnet kaikkine huonoine ja hyvine piirteinesi. Niin se on muissakin suhteissa - rakastat toista, vaikka hänessä on varmasti niitäkin puolia, joista et niinkään pidä. Kuitenkin hyväksyt ne, koska kaikki se hyvä painaa enemmän.

Jos et rakasta itseäsi, et voi nähdä rakkautta muuallakaan. Itsesi rakastaminen ja ennen kaikkea hyväksyminen on juuri sinun itsesi tehtävä, koska vain itsesi hyväksyttyä voit olla aidosti oma itsesi. Ja silloin rakas ystäväni - muut voivat nähdä, kuka sinä oikeasti olet.

-Riikka