Arki rullaati rullaa
"The key to being happy is knowing you have the power to choose what to accept and what to let go."
Ohi on ollut jo tovin. Koti. Sana kuulostaa niin uskomattomalta ja tuntuu vielä uskomattomammalle, kun tietää, ettei tarvitse sunnuntaisin eikä maanantaisin eikä ties milloin heittää reppua selkään ja nousta junan kyytiin määränpäänä Helsinki ja Öbis.
Silti haikeus ja ikävä alkoivat kalvaa mieltä yllättävän pian, kun yhtälailla ei ollut mitään tietoa, milloin näkee taas ne kaikki ihmiset, joista tuli kuin toinen perhe, ja alkoihan se tulipatterikin noina kuukausina tuntua kuin toiselta kodilta. Ikävää sain lievitettyä tässä eräänä viikkona, kun kurvasin vapaapäivänä Vantaalle moikkailemaan kavereita.
Päivät ovat menneet kotona vaihdellen nopeasta matelevaan. Oikein mitään järkevää en tunnu saavan aikaiseksi, kun vapaana hetkenä oma sänky on houkutellut milloin päiväunille ja milloin vain esimerkiksi lukemaan. Kodin sisustusteemaa ei tarvitse yhtä kauan hakea kuin tyhjää jalkasijaa lattialta - kaatopaikkaa tämä tällä hetkellä muistuttaa kovin vahvasti ja sekin varmaan voi vaikuttaa omaan virkeystilaan. Täällä me kuitenkin tämän atooppisen ihon kanssa pyristellään elämässä eteenpäin, jipii (the main point, miksi en niin rakasta kylmiä ilmoja).
Ravintopuoli on kuitenkin jälleen kokenut muutoksen, kun on saanut itse päättää, mitä syö ja milloin syö. Koen, että syön tällä hetkellä suhteellisen terveellisesti ja olen alkanut taas treenailemaan. Juoksu on tuntunut aivan järjettömän pahalta ajatukselta ja olenkin intin jälkeen saanut itseni lenkille vain kaksi kertaa. Voin sanoa, että juoksun kohdalla järjettömän pahalta ei ole tuntunut vain tosiaan se ajatus. Uimassa olen käynyt vain kerran, mutta punttiin olen hurahtanut kunnolla. Nyt, kun en ole saanut aikaiseksi hankittua jäsenyydelle jatkoa, olen puntannut kotona. Paino on lähtenyt hyvin hitaaseen laskuun, mutta pääasia, että suunta on oikea. Vaikka hemmetin hitaasti muutos onkin lähtenyt käyntiin. Itse epäilen, että kroppa tottui intissä toisinaan hyvin raskaisiinkin päiviin, minkä vuoksi nyt vähäisempi aktiivisuus saa aikaan hitaita muutoksia, vaikka syönkin todella paljon vähemmän (ja monipuolisemmin).
Suurimpia onnistumisiani on ollut myös herkkukierteen katkaisu. Söin palveluksenkin loppupuolella parhaimmillaan pari tai muutama karkkipussia viikossa ja siihen päälle munkkeja yms. sokerisia mättöjä. Nyt olen saanut tuon rajattua pariin tupla -patukkaan ja kahteen kroissanttiin viikossa ja tarkoitukseni on tuostakin vielä vähentää/satunnaistaa herkuttelua, kun aika tuntuu hyvältä. Joitakin muita paheita tai riippuvuuksia intistä tarttui valitettavasti mukaan, esimerkiksi iltaisin minun on suhteellisen vaikeaa olla yksin kotona ja virvoitusjuomia juon todella paljon tällä hetkellä (olen senkin saanut rajattua lähinnä vissyihin ja zeroon). Lisäksi tämän vuoden puolella minun on aivan pakko hankkia itselleni maiharit.
-Riikka
Päivät ovat menneet kotona vaihdellen nopeasta matelevaan. Oikein mitään järkevää en tunnu saavan aikaiseksi, kun vapaana hetkenä oma sänky on houkutellut milloin päiväunille ja milloin vain esimerkiksi lukemaan. Kodin sisustusteemaa ei tarvitse yhtä kauan hakea kuin tyhjää jalkasijaa lattialta - kaatopaikkaa tämä tällä hetkellä muistuttaa kovin vahvasti ja sekin varmaan voi vaikuttaa omaan virkeystilaan. Täällä me kuitenkin tämän atooppisen ihon kanssa pyristellään elämässä eteenpäin, jipii (the main point, miksi en niin rakasta kylmiä ilmoja).
Ravintopuoli on kuitenkin jälleen kokenut muutoksen, kun on saanut itse päättää, mitä syö ja milloin syö. Koen, että syön tällä hetkellä suhteellisen terveellisesti ja olen alkanut taas treenailemaan. Juoksu on tuntunut aivan järjettömän pahalta ajatukselta ja olenkin intin jälkeen saanut itseni lenkille vain kaksi kertaa. Voin sanoa, että juoksun kohdalla järjettömän pahalta ei ole tuntunut vain tosiaan se ajatus. Uimassa olen käynyt vain kerran, mutta punttiin olen hurahtanut kunnolla. Nyt, kun en ole saanut aikaiseksi hankittua jäsenyydelle jatkoa, olen puntannut kotona. Paino on lähtenyt hyvin hitaaseen laskuun, mutta pääasia, että suunta on oikea. Vaikka hemmetin hitaasti muutos onkin lähtenyt käyntiin. Itse epäilen, että kroppa tottui intissä toisinaan hyvin raskaisiinkin päiviin, minkä vuoksi nyt vähäisempi aktiivisuus saa aikaan hitaita muutoksia, vaikka syönkin todella paljon vähemmän (ja monipuolisemmin).Suurimpia onnistumisiani on ollut myös herkkukierteen katkaisu. Söin palveluksenkin loppupuolella parhaimmillaan pari tai muutama karkkipussia viikossa ja siihen päälle munkkeja yms. sokerisia mättöjä. Nyt olen saanut tuon rajattua pariin tupla -patukkaan ja kahteen kroissanttiin viikossa ja tarkoitukseni on tuostakin vielä vähentää/satunnaistaa herkuttelua, kun aika tuntuu hyvältä. Joitakin muita paheita tai riippuvuuksia intistä tarttui valitettavasti mukaan, esimerkiksi iltaisin minun on suhteellisen vaikeaa olla yksin kotona ja virvoitusjuomia juon todella paljon tällä hetkellä (olen senkin saanut rajattua lähinnä vissyihin ja zeroon). Lisäksi tämän vuoden puolella minun on aivan pakko hankkia itselleni maiharit.
-Riikka
Kommentit
Lähetä kommentti