Helvetti nimeltään aikataulutus

"What's your excuse?"
- Lausahdus, jonka varmasti kaikki meistä tuntevat. Mikä on tekosyysi? Perusarjen keskellä oma, henkilökohtainen syyni on aikataulutus ja ajanhallintataitojen uupuminen. Ja se, että v*ttu aina ei vain yksinkertaisesti jaksa. Itse tosin näen näistä aikataulutuksen ja jaksamisen tekosyinä, mutta ajanhallintaitojen olemattomuuden todellisena syynä - mikä ei silti oikeuta ruokavaliosta tai treenaamisesta tinkimiseen.

Pakko myöntää, että viime vuoden (omasta mielestäni) huiman kehityksen taustalla oli silloinen elämäntilanteeni: asuin yksin, suurin osa kavereista asuu muilla paikkakunnilla, opiskelijan tulot ja parisuhteen olemattomuus. Koska elämäni käytännössä pyöri oman napani ympärillä, kykenin huolehtimaan ja keskittymään pääsääntöisesti siihen, millaiselta se navan ympärys näytti ja tuntui. Niin paljon kuin rakastankin olla ihmisten seurassa, rakastan vähintään yhtä paljon olla ihan vain omassa seurassani. Viime vuonna käytin lähes kaiken vapaa-aikani ja energiani elämäntapamuutokseen. "Ylimääräisen" rahan ohjasin pääsääntöisesti ruokavaliossa hifistelyyn ja urheiluvälineisiin - ennen raha katosi kummallisesti opiskelijabailuihin ja karkkeihin.

Pietari 2013
Kodin yksityiskohtia
Tänä vuonna koulu on alkanut vaatia enemmän panostusta ja elämäni on saanut muutenkin muuta sisältöä kuin treenaaminen. Erityisesti viime hetkien koulurutistukset alkavat vaikuttaa ajoittain mission Impossiblelta. Varsinainen tasapainoilu on siis alkanut ja ajanhallinnan merkitys on korostunut - joku voisi sanoa ja on jopa sanonutkin: "Welcome to real life". Päivittäin joutuu pohtimaan, mitkä ovat kunkin päivän ja ajankohdan prioriteetit. Valitettavan paljon olen joutunut kiristämään aikaa omista treeneistäni ja stressin lisääntyessä syömisen hallinta on ailahdellut. Kun vaakakupeissa painavat univelat ja väliin jätetyt treenit, olen "järestään" valinnut univelkojen oikomisen. Toisinaan järkeilen asiaa niin, etten saisi väsyneenä treeneistä samaa hyötyä irti. Toisinaan taas ymmärrän valitsevani sen helpoimman ratkaisun ja pieni ääni takaraivossa kiekuu "yhdenkin juoksuaskeleen olevan oikea juoksuaskel". Myös alle kahden kuukauden päästä alkava palvelus kuumottelee, kun pohdin omaa fyysistä kuntoani. Kiire on jo nyt.

Ei-stressaavia vinkkejä aikataulutukseen otetaan vastaan! Tällä hetkellä päiväni ovat menneet aikalailla tätä mukaillen: 1. Työharkka 7-8h, 2. Kotona välipala 3. Joko uimahallille töihin tai päikkärit 4. Ruoka/työharkkaan tai uintiin liittyvät paperihommat 5. Nukkumaan yömyöhään. Vuorokaudessa tosiaan on liian vähän tunteja, etenkin kun mieli ja kroppa kaipaisivat 4-7 treeniä viikossa. Vaihtoehtoisesti voisin huolia myös hermoloman.

Lomakuume on kova. Pietari 2013.
 -Riikka


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehotreeni harrastelijauimarille ja aloittelijan uimatreeni

Pahin paheeni

Avoimuus