Kohti tasapainoa

"The soul always knows what to do to heal itself. The challenge is to silence the mind." Pari viikkoa olen kulkenut syvissä vesissä treenaamisen osalta. En niissä vesissä, joissa haluaisin polskia (koska Etelä-Euroopan meret, vesistöt ja hotellien uima-altaat ovat ulottuvissani tänä vuonna vain haaveissani, niin tyytyisin omankin asuinkaupunkini uimahallin altaaseen, mutta EI...) vaan kuvainnollisesti niissä hankaluuksien soissa. Muutama viikko sitten treenini jäivät vähäisiksi julmetun vatsakivun vuoksi, jolle en varsinaista syytä löytänyt loppujen lopuksi mistään. Kipu kesti tosiaan viikon verran ja se palautti mieleeni alkuvuoden mononukleoosin aiheuttaman tuskan - en ehtinyt mennä päivystykseen, kun äitini vinkkaama lääke alkoikin tehota. Puolitoista viikkoa sitten kuume nousi tuoden mukanaan keljun pahoinvoinnin. Kuume on nyt päivittäin häilynyt siinä rajoilla (pääsääntöisesti olen ollut kuumeeton), mutta loputon yskä on ollut piinani ja...

"Blowing out someone else's candle doesn't make yours shine any brighter." Käytän tätä kanavaa mahdollisesti eräänlaisena purkuna pitkään askarruttaneelle asialle tällä(kin) kertaa. Tällä hetkellä minulla on menossa viimeinen työharjoittelu, mutta vielä pari viikkoa sitten minua piiritti eräs aihe joka puolelta - kiusaaminen. Aihetta en vieläkään pääse kokonaan "pakoon", sillä pienen opiskelijapoppoomme (meidän kolmihenkisen tiimin) opinnäytetyö liittyy kiusaamiseen. Opinnäytetyön lisäksi käsittelimme aihetta koulussa useampaan otteeseen. Lisäksi aina kiusaamisesta puhuttaessa omat kokemukset nousevat väkisin pintaan niin sanotusti liitäntäpohjaksi. Vaikka asiat on moneen otteeseen käsitelty ja niiden kanssa opittu elämään, niin muistot silti kummittelevat silloin tällöin. Monesti olen itse mieltänyt olevani vahvempi tapaus kiusaamisesta selviytymisen vuoksi, mutta jostakin luin joskus, että "vahvat yksilöt" mieltäisivät hyvin oletettavasti...

" Coaching is unlocking a person's potential to maximize their growth ." Pohdin pari viikkoa, kirjoitanko aiheesta vai en. Kuitenkin, aihe on minulle vielä suurempi intohimo kuin kaiken maailman herkut tai itse liikunnan harrastaminen. Aihe on valmennus, vielä tarkemmin rajattuna kilpauinnin valmennus. Tein päätöksen uinnin lopettamisesta moninaisista syistä vuonna 2009 - sen vuoden kevät oli viimeinen, kun itse kisasin. Olin 14-vuotias, täyttämässä sen vuoden lopussa 15. En siis todellakaan ollut millään muotoa vanha ja lopetin eräässä "perinteisessä" vaiheessa. Lopettamista olin halunnut itse tuolloin jo pidemmän aikaa, mutta siitä huolimatta olen kuvaillut päätöstäni yhdeksi elämäni parhaimmiksi, mutta myös huonoimmiksi päätöksiksi. Huonoin se oli oman uintiurani kannalta (vaikka oma potentiaalini ei kyllä kansainvälisiin kisoihin koskaan olisikaan riittänyt, SM-kisoissa tai edes NSM-kisoissa olisi ollut kiva käydä), mutta paras se oli valmennuksen kannal...

"I'm too busy working on my own grass to notice if yours is greener." Instagram. Yksi monista nykypäivän virtuaalitodellisuuksista. Monet tutut ovat kokeneet, että Facebook on myöhäisnuorien ja "oikeasti aikuisten" juttu - nykynuoret eivät käytä sitä niin aktiivisesti. Sen sijaan nuorilla on Instagramia, WhatsAppia, Snapchattia... WhatsApp on yleistynyt kaiken ikäisten kommunikointiväyläksi, myös Instagramiin on jalkautunut (onneksi) yhä vanhempia ja vanhempia. Snapchat on itsellenikin lähes täysin vieras, mutta joihinkin sen etuihin ja haittoihin olen tutustunut nuorten parissa työskennellessäni ja omien ystävienikin kautta. Lyhyesti kuvailtuna Instagram ("insta", "ig"...) on foorumi, jonne kukin voi julkaista omia kuviaan, videoitaan. Itse pidän kyseisestä sovelluksesta hyvin paljon ja toisinaan olenkin kuvaillut tätä helppokäyttöistä sovellusta "liikunta-Raamatukseni". Avaan näkökulmiani seuraavaksi. Elämäntapamuutoksesta...

"Tavoitteet ovat edellytys motivoitumiselle." Ensinnäkin, toivoisin kaikkien hoitavan omaa terveyttään ja toimintakykyään kokonaisvaltaisesti. Kyllä. Toivoisin kaikkien ymmärtävän liikkumisen hyödyt niin fyysiselle kuin psyykkisellekin terveydelle. Kyllä. Kaikki osaa liikkua. Viimeisen kerran, kyllä . Jokainen meistä osaa kävellä, ryömiä, hyppiä ja juosta. Kuitenkin, esimerkiksi juoksusta puhuttaessa on juoksutekniikoihin keskittyminen tuotu yhä enenevissä määrin esille. Voidaan siis ymmärtää, että jos juokset paljon niin sanotusti paskalla tekniikalla, se on suuri mahdollisuus rikkoa omaa kehoaan. Viime aikoina olen kokenut, että myös juoksun tavoitteellisuutta on tuotu entistä enemmän esille: "et kehity, jos juokset aina samaa lenkkiä, samaa vauhtia" tai "suurin osa juoksee lenkeillään vauhtikestävyyttä unohtaen peruskestävyyden". Monet käyvät myös kuntouimassa paljon, mikä on hienoa. Kuitenkin valitettavan moni vaikuttaa rakastavan rintauintia, vaik...