Atooppinen iho
"Imperfection is perfection to a beautiful perspective."
Raps. Punottaa. Rapsraps. Kutittaa. Lotraat kosteusvoidetta lopulta niin paljon, että sinusta tuntuu kuin olisit pulahtanut rasvatynnyriin. Silti vain kutittaa ja lopulta kirvelee.
Vaikka kuinka olen opetellut rakastamaan eloa omassa kehossani, niin omasta nahkastani en niinkään nauti etenkään näin kylmempien vuodenaikojen saapuessa. Minulla on siis atooppinen iho, minkä olen huomannut näin myöhemmällä iällä olevan luultua yleisempää. Atooppisen ihon kirjoa on tosin lähes niin monta kuin itse ihotyypin kantajiakin, mutta avaan kyseistä helvettiä omista näkökannoistani ja kokemuksistani.
Jo pienestä pitäen ihoni reagoi joihinkin ärsykkeiseen jokseenkin ällöttävällä tavalla: kuoriutumalla. Kämmenteni, sormieni ja jalkapohjieni iho alkoi kuoriutua. Ongelma kukki useimmiten talvi- ja kevätaikaan (loska ei ikinä ole ollut se "mun juttu"). Myös kangaskengät kuuluivat "kielletylle alueelle" eli en voinut niitä käyttää ilman että jalkapohjistani alkoi iho karata. Kangaskengillä tarkoitan kumipohjaisia kangaskenkiä, esimerkiksi tennarit aiheuttivat kuoriutumista. Pahin yhdistelmä oli kangaskengät, jotka jostain syystä pääsivät kastumaan joko sään tai huvipuistojen vesiliukumäkien vuoksi. Voitte vain kuvitella, kuinka kova pala "emo-tyyliselle" nuorelle oli Conversien mahdottomuus.
Atooppisen ihon "diagnoosin" sain lapsuudessani, kun äitini oli kuvaillut ihoni kuoriutumista ihotautilääkärille. Hän oli osannut heti yhdistää oireen atooppiseen ihoon ja äitini sai rasvaneuvoja. Voin kertoa, että niitä voiteita on kokeiltu kyllä laidasta laitaan... Muutamia tunnetuimpia ovatkin: Ceralan- voiteiden eri versiot, Aqualan -voiteet, Bepanthen, Apobase, Aco -merkin eri versiot, Carbalan, Dermalex, Dove, Favora, Louis Widmer, Nivea,... Ja lukuisia muita, joita en edes muista.
Onnekas olen ollut sen verran, että uinti ja uimahallissa oleskelu ovat aina olleet minulle ja iholleni mahdollista. En tiedä, olisinko jo pienestä pitäen siedättänyt kloorille ja jatkuvalle vedessä lotraamiselle. Myöskin tuoksulliset pesu- ja huuhteluaineet sopivat iholleni, vaikka pyykkien narulle laittaminen ärsyttääkin ihoani hieman (etenkin, jos oireet ovat missään määrin päällä). Tiskatessa siivoushanskat ovat välttämättömät, muuten kämmeneni alkavat kuoriutua. Talvisin kämmeniä täytyy myös huolellisesti suojata kylmältä ilmalta tai muuten lopputuloksena on jälleen ihon kuoriutuminen. Toisinaan myös "viihteellä käyminen" ärsyttää ihoani, mikä ei omiaan lisää halukkuuttani juhlintaan. Jotkin saippuat saavat ihoni reagoimaan ja desinfiointihuuhteet ovat mahdottomia käyttää, jos kuoriutumista tai kuivakkaa ihoa on edes vähän.
Kivuliasta itse ihon kuoriutuminen ei ole, ellei ihoa lähde runsaasti ja monesta kerroksesta. Siinäkin tapauksessa kivuliainta on rasvaaminen (kirvely ja polttelu) tai toisinaan itse kämmenen liikuttaminen. Jalkapohjat eivät lähes koskaan kipuile, ellei moninainen kuoriutuminen ole tapahtunut juuri varpaiden ja muun jalkapohjan yhtymäkohdasta. Vaiva siis on yleensä kivuliaamman näköistä kuin se oikeasti on. Kaikista pahinta on vaivan kiusallisuus, sillä atooppisen ihon näky on suoraan sanoen ällöttävä. Tiedän jo itsekin: näky ällöttää itseäni, niin silloin sen tietää ällöttävän muita moninkertaisesti. Atooppinen iho ei myöskään tartu, mutta ei kuoriutumiskohtiin itsekään mieluusti koske, joten muutkin aikalailla kavahtavat ihon oireilua. Voisin veikata, että myös muilla atoopikoilla suurin ongelma on oireiden ilmestyminen näkyville paikoille, kuten juuri käsiin tai kasvoihin. Itse tekisi mieli piiloutua oireilujen ajaksi syvälle peiton alle, mutta arkielämä jatkaa pyörimistään. Esimerkiksi pelkät kauppareissutkin olivat pahimpina ihon lähtö aikoina painajaismaisia. Rahan ja kortin käyttö hanskat kädessä oli hankalaa, mutta kassatädin ilme nähdessään paljaat, tulipunaiset kämmenet, joissa iho repsottaa riekaleina, oli vielä hirvittävämpää.
Pari talvea sitten kämmeneni oireilivat rajuimmin kuin koskaan. Ranteesta ylöspäin käteni olivat punaista, jäykkää koppuraa, joista iho kuoriutui rajusti. Sain koulukaverilta vinkkiä ostaa puuvilla hanskat apteekista nukkumista varten (estävät kortisonivoiteiden kulkeutumisen kämmenistä silmiin + tehostavat rasvan imeytymistä kuivaan ihoon) ja lisäksi kävin Terveystalon ihotautilääkärillä. Jälleen kämmenieni kuoriutuminen todettiin atooppiseksi ihoksi ja sain kortisonivoidetta, joka tehosi nopeasti. Itselläni siis kortisonirasva on ollut tähän asti viimesijainen hoito, joka kyllä nopeasti lievensi oireitani puuvillahanskojen kanssa.
Voiteet, joissa on mitään tuoksua, kannattaa unohtaa. Vaikka kuinka rakastan esimerkiksi Doven Go Fresh kurkun ja vihreän teen tuoksuista rasvaa, niin voin käyttää sitä korkeintaan kasvoihini (jossa ihoni ei ole niin herkkää). Käsissä se pahimmassa tapauksessa laukaisee atooppisen ihon reaktion. Paras perusrasvoista ihon kuoriutumiseen on ollut lapsuudesta asti Ceralan ja uusimpana Ceralan Plus. Hyviä kosteusvoiteita, vaikka kuoriutumiseen ne eivät ole auttaneet kuin ennalta ehkäisevästi (ei korjaavasti) ovat olleet Aqualanin eri versiot. Bepanthenit ja Favoran rasvat ovat olleet hyödyttömiä oireisiini, Apobase ja Carbalan ovat puolestaan keskenään hyvin samantyyppisiä: rasvaisempia kuin Aqualanit, ok-perusvoiteita ennalta ehkäisevästi ja Ceralania tukevaksi. Lopputulos niissä on hieman mattapintaisen/muovisen tuntuinen iho. Pahimpana talvena kokeilin myös jotakin Dermalexin rasvaa käsiini ja se auttoi hyvin nopeasti - pitänee etsiä kyseinen voide taas näin talvikauden kynnyksellä.
-Riikka
Atooppisen ihon "diagnoosin" sain lapsuudessani, kun äitini oli kuvaillut ihoni kuoriutumista ihotautilääkärille. Hän oli osannut heti yhdistää oireen atooppiseen ihoon ja äitini sai rasvaneuvoja. Voin kertoa, että niitä voiteita on kokeiltu kyllä laidasta laitaan... Muutamia tunnetuimpia ovatkin: Ceralan- voiteiden eri versiot, Aqualan -voiteet, Bepanthen, Apobase, Aco -merkin eri versiot, Carbalan, Dermalex, Dove, Favora, Louis Widmer, Nivea,... Ja lukuisia muita, joita en edes muista.
Onnekas olen ollut sen verran, että uinti ja uimahallissa oleskelu ovat aina olleet minulle ja iholleni mahdollista. En tiedä, olisinko jo pienestä pitäen siedättänyt kloorille ja jatkuvalle vedessä lotraamiselle. Myöskin tuoksulliset pesu- ja huuhteluaineet sopivat iholleni, vaikka pyykkien narulle laittaminen ärsyttääkin ihoani hieman (etenkin, jos oireet ovat missään määrin päällä). Tiskatessa siivoushanskat ovat välttämättömät, muuten kämmeneni alkavat kuoriutua. Talvisin kämmeniä täytyy myös huolellisesti suojata kylmältä ilmalta tai muuten lopputuloksena on jälleen ihon kuoriutuminen. Toisinaan myös "viihteellä käyminen" ärsyttää ihoani, mikä ei omiaan lisää halukkuuttani juhlintaan. Jotkin saippuat saavat ihoni reagoimaan ja desinfiointihuuhteet ovat mahdottomia käyttää, jos kuoriutumista tai kuivakkaa ihoa on edes vähän.
 |
| Kuoriutumista jalkapohjassa |
Pari talvea sitten kämmeneni oireilivat rajuimmin kuin koskaan. Ranteesta ylöspäin käteni olivat punaista, jäykkää koppuraa, joista iho kuoriutui rajusti. Sain koulukaverilta vinkkiä ostaa puuvilla hanskat apteekista nukkumista varten (estävät kortisonivoiteiden kulkeutumisen kämmenistä silmiin + tehostavat rasvan imeytymistä kuivaan ihoon) ja lisäksi kävin Terveystalon ihotautilääkärillä. Jälleen kämmenieni kuoriutuminen todettiin atooppiseksi ihoksi ja sain kortisonivoidetta, joka tehosi nopeasti. Itselläni siis kortisonirasva on ollut tähän asti viimesijainen hoito, joka kyllä nopeasti lievensi oireitani puuvillahanskojen kanssa.
Voiteet, joissa on mitään tuoksua, kannattaa unohtaa. Vaikka kuinka rakastan esimerkiksi Doven Go Fresh kurkun ja vihreän teen tuoksuista rasvaa, niin voin käyttää sitä korkeintaan kasvoihini (jossa ihoni ei ole niin herkkää). Käsissä se pahimmassa tapauksessa laukaisee atooppisen ihon reaktion. Paras perusrasvoista ihon kuoriutumiseen on ollut lapsuudesta asti Ceralan ja uusimpana Ceralan Plus. Hyviä kosteusvoiteita, vaikka kuoriutumiseen ne eivät ole auttaneet kuin ennalta ehkäisevästi (ei korjaavasti) ovat olleet Aqualanin eri versiot. Bepanthenit ja Favoran rasvat ovat olleet hyödyttömiä oireisiini, Apobase ja Carbalan ovat puolestaan keskenään hyvin samantyyppisiä: rasvaisempia kuin Aqualanit, ok-perusvoiteita ennalta ehkäisevästi ja Ceralania tukevaksi. Lopputulos niissä on hieman mattapintaisen/muovisen tuntuinen iho. Pahimpana talvena kokeilin myös jotakin Dermalexin rasvaa käsiini ja se auttoi hyvin nopeasti - pitänee etsiä kyseinen voide taas näin talvikauden kynnyksellä.
-Riikka
Kommentit
Lähetä kommentti