Kohti tasapainoa

"You can't choose your potential, but you can choose to fulfill it." Mahaa turvottaa ja tuntuu, ettei ähkylle ole loppua. Itselläni suurin kehittymistä vaativa asia on yhä ravintopuoli. Vieläkin mentaliteettini on pysynyt siinä samana - mitään ravintoympyrästä kiistellyitä asioita en haluaisi jättää pois, mutta suhteista pitäisi löytää vielä joku kaunis päivä se itselleni paras ja toimivin yhdistelmä. Ravintopuoli on nyt kuitenkin paremmin hanskassa kuin koko kuluvana vuotena. Herkuttelen yhä silloin tällöin, mutta se ei ole todellakaan jokapäiväistä ja herkut ovat niin sanotusti järkevämpiä, jos niin voi sanoa. Kotiutumisen jälkeen olen ostanut tähän mennessä yhden karkkipussin itselleni. Intissä tuota tapahtui monesti viikossa. Syön enemmän kasviksia ja hedelmiä ja juon paljon vettä. Kaksi kuukautta olen saanut nyt olla kotona ja elämä on pyörinyt lähinnä töiden, kaverien näkemisen ja treenaamisen ympärillä. Unirytmi heittää viikoittain häränpyllyä, osa syyn...

"Mullon aina paljon sanottavaa, mut neki on vaan sanoja. Oon avoin mielen säästäni, avoimesti sekaisin päästäni." "Oot sä aina noin avoin?" kuulin monesti tämän vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana. Tuolloin kysyjällä oli usein toinen kulmakarva pystyssä tai muuten vain hämmentynyt ilme. Muutenkin tuona aikana, erityisesti ensimmäisen kahden kuukauden aikana, minun täytyi moneen otteeseen käydä omassa mielessäni läpi "millainen olen, mitä haluan, millainen haluan olla". Vastaava kysymysten ketju vain jatkui ja jatkui mielessäni, mutta kysymyksille ei tuntunut koskaan löytyvän loppua. Toisin sanoen, jouduin useasti perustelemaan itselleni omaa persoonaani vahvan kyseenalaistamisen takia. Kyseenalaistamisen, joka lähti lähinnä minusta itsestäni. Tänä vuonna olenkin oppinut, etten enää ikinä halua kyseenalaistaa omaa minuutta, omaa persoonaani (vrt. kyseenalaistaminen ja haastaminen - jälkimmäinen on mielestäni toisinaan hyvästä). Vastaus täm...