Kohti tasapainoa

"Let go of who you think you need to be and just be who you actually are." Jos ajassa voisi matkustaa niin tällä hetkellä toivoisin, että minulla olisi kolme menopaluu-lippua. Kävisin juttelemassa pappani kanssa, jota en koskaan tavannut. Tutustuisin häneen ja kuuntelisin mielenkiinnolla ja suurin silmin, millaista hänen ajassaan oli elää. Hänelle minulla olisi niin paljon kysymyksiä elämästä. Toisen lipun käyttäisin siihen, että näkisin mummini vielä kerran. Halaisin häntä tiukasti ja kertoisin, kuinka paljon häntä rakastan ja että olen äärettömän kiitollinen, kun hän on ollut elämässäni niin suuressa roolissa ja on suurin esikuvani päättäväisine luonteineen. Viimeisellä, mutta ei vähäisimmällä, menopaluulla vierailisin teini-ikäisen itseni luona. Katsoisin itseäni silmiin ja kertoisin, että kaikki vielä helpottaa - se viha helpottaa vielä jonain päivänä. Viha itseäni ja muuta maailmaa kohtaan, joka tuohon aikaan oli ujuttautunut mieleeni kuin vieras loinen. Ke...

"The key to being happy is knowing you have the power to choose what to accept and what to let go." Ohi on ollut jo tovin. Koti. Sana kuulostaa niin uskomattomalta ja tuntuu vielä uskomattomammalle, kun tietää, ettei tarvitse sunnuntaisin eikä maanantaisin eikä ties milloin heittää reppua selkään ja nousta junan kyytiin määränpäänä Helsinki ja Öbis. Silti haikeus ja ikävä alkoivat kalvaa mieltä yllättävän pian, kun yhtälailla ei ollut mitään tietoa, milloin näkee taas ne kaikki ihmiset, joista tuli kuin toinen perhe, ja alkoihan se tulipatterikin noina kuukausina tuntua kuin toiselta kodilta. Ikävää sain lievitettyä tässä eräänä viikkona, kun kurvasin vapaapäivänä Vantaalle moikkailemaan kavereita. Päivät ovat menneet kotona vaihdellen nopeasta matelevaan. Oikein mitään järkevää en tunnu saavan aikaiseksi, kun vapaana hetkenä oma sänky on houkutellut milloin päiväunille ja milloin vain esimerkiksi lukemaan. Kodin sisustusteemaa ei tarvitse yhtä kauan hakea kuin tyh...