Kohti tasapainoa

"The best gift you are ever going to give someone - the permission to feel safe in their own skin. To feel worthy. To feel like they are enough." Näin on ilmeisesti joku Hannah Brencher todennut. Vaikkei minulla olekaan mitään käryä kuka hän on, olen samaa mieltä, että kyseinen lahja on tosiaan yksiä parhaimpia, mitä toiselle voi antaa. Tällä kertaa ajattelin kirjoittaa asiasta, joka on omasta mielestäni ollut parina viime vuotena esillä: miten toisen ylipainosta voi puhua tai miten toisen kerääntyvät ja kasvavat vatsamakkarat voi ottaa puheeksi? Vai täytyykö niitä tai ylipäätään toisen kokoa edes ottaa puheeksi? Nah. Omasta mielestäni jokainen on oma ainutlaatuinen yksilö ja jokaisessa on jotakin upeaa, hyvää ja kaunista. Niin sisällä kuin ulkona (ehheh, jotkut yksilöt vain tekevät helvetin vaikeaksi löytää sen kuuluisan sisäisen kauneuden...). Huomattava ylipaino kuuluu kuitenkin mielestäni asioihin, josta kaikkien, joita asia koskettaa, kannattaisi keskuste...

"Every choice you make makes you." Jopas saatiin aikaiseksi taas kliseinen otsikko - joka kuitenkin on vain niin totta. Elämä tosiaan on täynnä valintoja ja jokainen niistä tekee sinusta sinut ja minusta minut. Pitkän aikaa olen pyörinyt täysin kahden vaiheilla, aionko hakea jälkiaukkiin. Pari viikonloppua sitten sain lopultakin tehtyä päätöksen. Ensin päässä soi taas itsesyytökset ja jossittelu, vaikka teinkin päätöksen itse ja päämääräni on onnellisuus. "Miten meni taas noin omasta mielestä?"- minähän lähdin hakemaan intistä kaiken muun lisäksi johtajakoulutusta ja lisää ohjaajakokemusta. Käteen on kuitenkin jäänyt jo aivan jotain muuta ja varmasti paljon asioita tulee vielä lähtemäänkin mukaan. Edelleen johtajakoulutukseen pääsemättömyys syö. Ja paljon. Kuitenkin, en aio hakea jälkiaukkiin, ensisijaisena syynä oma terveys. Toissijaisina syinä ovatkin ääretön palo siviilissä odottavaan työhön ja kaipuu perusarkeen. Tietysti jokapäiväinen itsemäär...